perjantai, 10. tammikuu 2020

Keskihajontaa ja keskiarvoja

raha.jpg

Keskiarvoja on kaikkialla. Käytätköt nettikauppaa? Näet todennäköisesti tuotteiden asiakasarvostelujen keskiarvot. Oletko saanut todistuksen koulusta tai harrastuksista? Todistuksesta kysytään aina keskiarvo. Asiakasutkimukset? Keskiarvo sielläkin.

Keskiarvo on talouspäätöksiä tehdessä helpottava tunnusluku, koska sen tarkoituksen ymmärtävät kaikki. Mutta keskiarvo on puutteellinen, jopa riittämätön mittari jos halutaan saada kokonaiskuva ja tehdä päätös sen perusteella.

Keskiarvon lisäksi pitäisi aina ilmoittaa myös hajonta, havaintojen keskimääräinen poikkeama keskiarvosta. Hajonta sisältää nimittäin oleellista, jopa ratkaisevaa tietoa.

Mikä on hajonta?

Otetaan esimerkki. Olettakaamme että tarvitset uuden tietokoneen. Olet päätynyt kahteen eri vaihtoehtoon ja selaat asiakasarvosteluja. Seuraavassa on kuvitteelliset asiakasarvostelut.

Tietokone 1: Arvostelujen keskiarvo kolme tähteä ♦♦♦

Tietokone 2: Arvostelujen keskiarvo kolme tähteä ♦♦♦

Molemmat vaihtoehdot vaikuttavat tässä vaiheessa olevan tasoissa. Jos kuitenkin katsotaan hajontaa, huomataan että Tietokone 1 on saanut jokaiselta asiakkaalta tasaisesti kolme tähteä, mutta tietokone 2 on saanut puollta asiakkaista viisi tähteä, ja puolelta yhden tähden.

Kumman vaihtoehdon valitset?

Otetaan toinen esimerkki

Oletetaan, että tarvitset työntekijän ja tarjolla on taas kaksi vaihtoehtoa, Laura ja Aino. Molempien hakijoiden korkeakoulutodistusten keskiarvo on tasan seitsemän. Laura on saanut jokaisesta 20 aineesta arvosanan seitsemän, Aino taas on saanut 12 vitosta ja 8 kymppiä.

Kumman työntekijän valitset?

Hajonta päätösten tukena

Finanssiasioissa nämä perusasiat meinaa monesti unohtua, varsinkin jos halutaan vertailla monimutkaiselta kuulostavia instrumentteja, kuten vaikka rahoitusta. Esimerkiksi pankkien ja rahoituslaitosten intresseissä on esittää vaikkapa korkoasiat niin, että kuluttaja ei välttämättä huomaa kuinka paljon oikeasti maksaakaan. Esimerkiksi pörssiosakkeita vertailtaessa kyllä puhutaan volatiliteetista ja päivätuottojen keskihajonnasta, mutta päivittäisessä talousasioinnissa vertailua tehdään vähemmän.

Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa esimerkiksi lentojen etsiminen tai pankkien vertailemista. Jos kaikki kuluttajat huomioisivat keskiarvon ja hajonnan, meillä olisi todennäköisesti vähemmän velkaongelmaisia ihmisiä.

Toinen esimerkki on mielipiteiden mitttaminen. Jos mitataan mielipiteitä eri asioihin 5-portaisella mielipideasteikolla, mielipiteiden keskihajontoja voidaan vertailla toisiinsa. Jos keskihajonta on suurempi, se tarkoittaa että vastaajien mielipiteissä on suuria vaihteluja. Mitä tästä voidaan päätellä palvelun tai yrityksen laadusta?

Vertailu ja keskiarvon ja hajonnan huomioiminen kannattaa aina.

perjantai, 10. tammikuu 2020

Moikka maailma!

Onnittelut uudesta blogistasi!

Tämä on esimerkkiartikkeli. Uutta sisältöä voit luoda blogin hallinnan kautta. Voit poistaa tämän artikkelin artikkeliarkiston kautta.